Ilona haastoi Irkun kertomaan seitsemän totuutta itsestään, tässä ne nyt tulee:

1. Rakastan kaikkia ja kaikkea. Ilmoitan asiasta yleisimmin kiljumalla. Eilen lenkillä joku ohikulkija sanoi "Onpas söpöjä koiria" ja meinasin mennä solmuun, häntä heilui sen verran hurjasti.

2. Tasmanian tuholainen on leppoisa kaveri minuun verattuna, ainakin tuhojen suhteen. Rakastan järsimistä. Tähän mennessä olen tuhonnut tai yrittänyt tuhota: kahden eri vieraan kengät, kengän pohjallisia, sängyn kulmaa piti mielestäni hiukan pyöristää, lakanoita, oman pedin, KAIKKI mamman lipokkaat (muut kengät saa olla rauhassa), kaksi kännykän laturia, tietokoneen laturin, kaikki modeemin piuhat, lukuisia WC-paperirullia, yhden tupakka-askin sisältöineen, Ronin korvatippaputelin, varmasti satoja kyniä, huulirasvoja, deodoranttipulloja. En edes muista kaikkea.

3. Aina, kun minua komennetaan menen sängyn alle mököttämään. Varsinkin, jos joku muu kuin mamma kehtaa minua komentaa. Saatan mököttää siellä jopa tunteja.

4. Vingun mamin perään aina edes vähäsen. Rutiineista riippuu, että miten kauan ja miten lujaa. Ihan sama, vaikka minulla olisi ihmisseuraakin kotona, vingun silti. Välillä mamma luulee, että teen sen vain piruuttani. :)

5. Kun joku ihminen taloudessamme avaa silmänsä, minä olen kärppänä paikalla nuolemassa naamaa ja pomppimassa onnesta, sillä se on IHANAA, että on uusi päivä. En ymmärrä miksei muut ole asiasta yhtä iloisia? Usein aamut alkaa sillä, että minua komennetaan ja menen mököttämään.

6. En malta keskittyä ruokailuihin. Aina välillä täytyy loikkia ympäri asuntoa moikkaamassa kaikkia (paitsi Ronia, joka syö mut jos menen lähelle sen kippoa) ja sitten taas palata kipolle syömään muutama haukkaisu. Ruokailuni siis kestää....

7. Ulos lähtiessä tai ihmisen kanssa leikkiessä olen välillä NIIIN onnellinen, että loikin ja pompin kuin jänis. Ihan oikeasti!

Haastan: Pico- isän, Romeo-parsonin ja Romppu-kultsun