Taas on kulunut kauhean kauan aikaa viime päivityksestä, kun en vieläkään ole saanut aikaiseksi kotiin nettiä. Onhan se niin kauhean rankkaa soittaa puhelimella virka-aikaan (!) ja päästää vielä jotain tyyppejä meille kotiin vartiksi... :)

Roni oli taas melkein koko viime viikon Tomaksella hoidossa ja hyvin oli taas mennyt. Roni ottaa T:n luona rennosti ja lepäilyn kannalta, kun mamman kanssa pitää kokoajan juosta ties missä riennoissa... Viikonloppuna Roni oli ollut mökillä ja käynyt Helsingissä asti. Itseasiassa oltiin Ronin kanssa samoissa pirskeissä, mutta pojat olivat olleet siellä tunteja minua aiemmin. Roni oli ihastuttanut piknik-väkeä möyrimällä hullaantuneena piknik-liinojen päällä. Höpsö lapsi. Hullaantuminen johtaa juurensa ehkä meidän sängyn petausleikistä "missä on Ronski", jossa heitän lakana tai peiton Ronin päälle ja sanon kimakalla äänellä edellä mainitun lausahduksen. Alunperin leikin on kehittänyt isäni pyyhe ja Collie- Tino leikkikavereinaan. Katsoi muuten Tino aika pahasti, tyyliin toi on MUN leikki, kun "pappa" ensimmäisen kerran leikki kyseistä leikkiä Ronin kanssa. Asiasta tuli mieleeni myös leikki, jota isäni leikkii Ronin kanssa. Se usuttaa Ronin olohuoneen ikkunaan "pappalassa" ja sanoo Ronille "V***u Kettu!" ja Roni katselee tomerana ikkunassa niinkuin tietäisi mistä leikissä on kyse... :D Sellaisia leikkejä meidän suvussa.

Mökillä Roni ei ollut suostunut menemään sisälle ilman, että sen oli karjunut sinne. Ulkona se oli käyttäytynyt kuin unelma, ei ollut edes traktoria jahdannut. Kai se tiesi, että hölmöilemällä joutuu sisälle. Viksu jätkä! ;) T:n äiti oli tosin joutunut odottamaan Ronin kanssa ulkona ties kuinka kauan, kun T oli kalassa. "Mummu" oli päästänyt Ronin ulos iltapissalle eikä Roni ollut millään konstilla enää mennyt takaisin sisälle... Onneksi oli lämmin yö. ;)

Maanantaina sain ihanuuden taas kotiin. Jee! Käytiin mun hyvinhyvin raskaana olevan työkaverin kanssa uimassa ja lenkillä Kaupissa. Oli mukavaa. Illalla oli sitten Agitreenit Pirkkalassa ja ne meni TODELLA hyvin. Roni toimi tosi hyvin ja minäkin yllättävän hyvin. Pirkkalassa uskallan palkata Ronia radan päätteeksi heittolelulla, koska siellä ei ole toisia koiria ihan vieressä eikä autotietäkään. Se kyllä auttaa tosi paljon irtoamisessa. Lisäksi ryhmässämme on ainoastaan kolme muuta koiraa, kaksi narttua ja yksi leikattu uros eli tappeluriski on lähes olematon. Maanantai-illan päätteeksi istuimme iltaa työkaverillani, jolla on se ihana bokseri Mona. Roni ja Mona tulee tosi hyvin juttuun, vaikka energiatasot on kuin yö ja päivä. Riittää, että Mona kerran murahtaa niin Roni on nöyränä. Ronia on nykyään niin helppo ottaa kylään mukaan, kun se osaa edes vähän käyttäytyä.

Tiistaina oli taas agilitytreenit Tamskilla. Ajattelin mennä, kun ei olla pitkään aikaan oltu siellä harkoissa. Ennen harkkoja käytiin keskustorin Coffee Housessa kahvilla parin opiskelukaverini kanssa ja sielläkin Roni oli nätisti. Se alkaa olla jo aika yhteiskuntakelpoinen, kunhan remmissä, pimeässä ja rappukäytävässä rähjäämisen saa vielä loppumaan niin mulla on täydellinen pikku piski.

Tiistain agitreenit meni myös ihan ok, mutta siellä hälinässä Ronilla keitti niin pahasti, että se repäisi mun pikkulaukun rikki. :( Siellä siis treenattiin sillä tyylillä, että oli 5 pistettä: kepit, putki, kolme estettä peräkkäin, puomi ja neljä estettä ympyrä muodostelmassa. Kaikki koirat siis treenasivat samaan aikaan. Voi sitä härdelliä... Jatkuvasti joku koira oli hallitsematon eikä ihme. Pidin Ronin kanssa pitkähkön tauon välillä ja pidin sen todella tarkasti hallinnassa. Harmi, että ne treenit on tollaista häslinkiä... No onneksi ryhmässä ei ole yhtäkään urosta Ronin lisäksi. Tiistaina Mona tuli meille yökylään ja oli taas niin ihanaa, kun oli kaksi koiraa. Päätin, että otan Ronille kaverin talvilomallani, jos se vaan on mahdollista. Täytyy alkaa surffailla nettisivuilla! Kivaa!

Keskiviikko-iltana käytiin Ronin kanssa juoksemassa! Siis minä juoksin myös.. Juostiin kokonainen kilometri! Ajattelin siis aloittaa kevyesti etten minä kuole sydänkohtaukseen, mulla ei nimittäin ole kovin kummoinen kunto. Kivaa oli ja Roni oppi vetämisen tosi nopsaan. Sanoin sille vaan, että LUJAA! ja sitten juostiin. Eikä tänään ollut edes jalat kipeät. Mulla on siis NIIN hyvä kunto, että voin juosta kilometrin ilman, että kuolen. Jippii!

Tänään oltiin Riikan ja Emman kanssa lenkillä ja taas oli mukavaa. Mun serkut kävi myös kylässä meillä tänään ja Ronin mielestä sekin oli ihanaa! Nyt Roni pääseekin taas T:n luokse lepäämään. ;) Launtaina alkaakin taas Yh-yövuorolaisen hoitopaikka säätäminen. Launtai-sunnuntai-yöksi Roni menee naapuriin yöksi, sunnuntai-maanantai yöksi Emmalle ja maanantai iltana Ronia käydään pissattamassa illemmalla, mutta yön se on kotona. Vähänkö säätämistä, kun "iskä" reissaa... Hyvää matkaa kuitenkin! :)

Mä heräsin toissa päivänä aikuisuuteen. Mulla on ihan järjetön rahapula! Oon elänyt ihan yli varojeni (yllätys, yllätys. Koko ikäni olen niin tehnyt)! Nyt alkaa säästöbudjetti. Syön vain kotiruokaa (tosin tänään kävin serkkujen kanssa syömässä...) enkä hae joka toinen päivä pizzaa pizzeriasta, kuljen pyörällä joka paikkaan, Ronille en osta viiteen vuoteen mitään (tai no ainakaan koko kesänä..), käyn vähemmän baareissa (pussikaljallakin saa humalatilan aikaiseksi ;) ), en elä luotolla ja alan muutenkin miettimään mihin rahani pistän. Kuukauden päästä lähden Italiaan, jossa täytyy varmaan varmaan laulaa kadulla, että on varaa tehdä edes jotain... Toivottavasti ei.

Hui tulipas tota tekstiä (huom. olen töissä juuri tälläkin hetkellä. Rankka työ.). Tässä vielä ihana kuva Ronista meidän vanhassa kodissa, jonka ihana ystäväni on ottanut. Nauttikaa!