Mä olen nyt ihan koiraton eli ei ole kuin toisen käden tietoa siitä mitä Ronille kuuluu. Roni on siis nyt viime lauantaista asti Tomaksella hoidossa, kun mulla oli lauantaina kaverin häät ja nyt oon yövuoroissa. Työkaverit kyllä sanoi, että koira pärjää yön yksin mikäli sen kanssa touhuaa päivällä paljon, mutta en mä raaski jättää Ronia yksin yövuorojen ajaksi. T tuli siis hakemaan Ronia lauantaina ja itkuhan siinä meinas päästä, kun Roni vikisi ja pomppi Tomaksen syliin heti hänet nähtyään. Oli ollut vissiin "iskää" kova ikävä. Onneksi saavat nyt viikon taas touhuta keskenään. Minä olin huolehtivana "äitinä" pakannut Ronin tavarat valmiiksi ja saattelin heidät matkaan. Koko lauantaipäivän vaan halailin ja rapsuttelin Ronia, koska ei viikkoon nähdä. Käytiin myös ekstrapitkä metsälenkki, koska ei viikkoon nähdä. Roni sai myös ylimääräisiä herkkuja, koska ei viikkoon nähdä. Nyyh. Kyllä elämä on tylsää ilman koiraa. Päätä särkee ja väsyttää, kun eihän ilman koiraa kannata ulkoilla. Ajantuhlausta sellainen. Tänään tosin onneksi työkaveri houkutteli kävelemään töihin.

Roni oli viikonloppuna ollut mökillä (tiedän tarkalleen kuulumiset, sillä olen soittanut joka päivä ja kysynyt miten pojilla menee... ) ja siellä oli ollut myös Tomaksen veljen yhteishuollettava landseer uros Rasmus. Vähän jännitin etukäteen miten pojat tulevat juttuun, kun eivät ole nähneet sitten Ronin pentuajan. Ronilla on nykyään taipumusta vähän isotella ja Tyykon ansioista se ei kumartele edes isoja koiria. Hyvin olivat pojat tulleet juttuun. Rasmus oli yrittänyt alistaa Ronia selkään hyppimällä, mutta Roni oli juossut vaan karkuun tarpeen vaatiessa!!!! Siis Roni osaa välttää yhteenottojakin? Ruokailutkin olivat sujuneet sulassa sovussa. Hyvä niin.

Roni oli myös viikonlopun aikana opetellut lentämään. Ja kuva ei ole manipuloitu, tivasin sitä Tomakselta puhelimessa jo jonkin aikaa, sillä en uskonut, ettei kuvaa ole muokattu...

Ja oli Roni opetellut poseeraamaankin (hui, noin lähellä virtaavaa jokea...):

En tiedä oliko hyvä juttu päästää Ronia hoitoon näin pian muuton jälkeen, sillä se oli ollut vanhassakin kodissa ihan rikki. Haukkunut sekä lenkillä että kotona kaikille äänille. Taidan ostaa sinnekin sen haihduttimen.  Roni tosin usein käyttäytyy noin ollessaan tosi väsynyt (eli stressaantunut) kaikesta poikkeavasta touhuilusta.Toivottavasti rauhoittuu nyt pian.Saa nähdä maltanko lähteä viikonloppuna iskän luo, kun koira stressaantuu siitäkin lisää. No, täytyy mun elää (kai) myös omaa elämää.

P.s. Otin muutaman kuvan silloin, kun Emma oli hoidossa. Yritän muistaa huomenna ottaa kameran mukaan töihin, jos vaikka saisin tänne kuvia siskon vierailusta.