Oltiin eilen pitkästä aikaa parsonlenkillä ja Roni käyttäytyikin siellä yllättävän hyvin. Taisi kuulla, kun marmatin siitä toisille parsonisteille. Sain todella paljon hyviä vinkkejä ja vertaistukea toisilta urosparsoneiden omistajilta. Valoa siis on tunnelin päässä! Kiitos Saana, Marjut ja Tiina!

Oltiin tänään pitkällä lenkillä kaukajärven jäällä. Roni löysi jäältä ihanan kepin ja sitä sitten heiteltiin, kunnes Roni ei enää löytänyt sitä. Olen jo pitkään ihmetellyt, että miten Roni ei oikein osaa käyttää nenäänsä. Se nimittäin vaan juoksi paniikissa ympyrää, muttei löytänyt sitä keppiä. Kun tultiin jäältä pois, löysi Roni uuden kepin ja Ronin ilme sanoi, "No täällähän se keppi olikin, mä tyhmä etsin sitä tuolta jäältä. Mamma olikin heittänyt sen vaan näin kauas." Ylpeänä se sitten kantoi sitä keppiä, kun vihdoinkin sen löysi. Höpsö koira.

Olimme taas siihen aikaan lenkillä, ettei toisia koiria juurikaan tullut vastaan, mutta yksi onnistunut ohitus tehtiin The Kepin avulla. Jee! Täytyy alkaa pikkuhiljaa lenkkeilemään myös ruuhkaisempina aikoina, jotta toi koira joskus oppisi.

On se kumma miten nopeasti mieli muuttuu ton koiran suhteen. Toissapäivänä olin valmis tekemään tosta rakista rukkaset ja nyt se on ihana, hiomaton timantti!